Viimeisin päivitys 10.4.2017

Ilmanvaihtoasentaja tuo raittiin ilman metrotunneliin

Ilmanvaihtoasentaja Jaakko PuraIlmanvaihtoasentaja Jaakko Pura viettää päivät maan alla metrotyömaalla, jonne isoja ilmanvaihtokanavia ja -koneita asennetaan tuomaan raitista ilmaa tunneliin. Metron ilmanvaihtoa varten Urheilupuiston asemalle rakennetaan kolme konehuonetta. Ilmanvaihtokanavia asemalle asennetaan noin kolmen kilometriä.

Tavalliselle metromatkustajalle ilmanvaihdon tekniset tilat ovat näkymättömissä. Ilman toimivaa ilmanvaihtoa ei metrotunneliin kuitenkaan kulkeutuisi riittävästi puhdasta ilmaa hengitettäväksi. Maan alle louhitun metroaseman seinät kätkevätkin sisälleen valtavia kanavistoja ja konehuoneita, jotka pitävät huolen siitä, että ilmaa virtaa riittävä määrä niin tunneliin kuin lippuhalleihin.

– Konehuone on ilmastoinnin keskus. Metroasemille rakennetaan useita konehuoneita, joihin kokoamme kahdenlaisia ilmastointikoneita. Tulokoneet ottavat ulkoa raitista ilmaa, puhdistavat sen ja työntävät kanavistoihin, joista putket haarautuvat ja kuljettavat ilman metron eri tiloihin. Poistokoneet taas puhdistavat ilmaa sisätiloista, kuvailee Jaakko Pura, Urheilupuiston metroaseman työmaalla työskentelevä ilmanvaihtoasentaja.

Metroon asennettava koneisto vaihtaa sisäilman jatkuvasti uuteen, puhtaaseen ilmaan. Poistossa kertyvä lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään lämmityksessä.

Isoja koneita ja itsenäistä työtä

Pura työskentelee vuonna 1994 perustetussa Perttelin Ilmastointi Oy:ssä, joka on yhdeksän hengen pienyritys Salon Perttelistä. Urheilupuiston ja Aalto-yliopiston asemilla on töissä yhteensä 5–9 Perttelin asentajaa.

– Yleensä työmaalla liikutaan kahden asentajan työpareina. Niin toimitaan myös Urheilupuiston metrotyömaalla, jolla itse työskentelen. Ilmanvaihtoasentajan työ vaatii samalla sekä työparin kanssa yhteen pelaamista että itsenäistä otetta, Pura kertoo.

Urheilupuiston aseman työmaalla nostokurkien nokat kohoavat korkealle. Niitä tarvitaan metron rakentamisessa monessa vaiheessa, myös ilmanvaihtojärjestelmää asennettaessa.

– Ilmanvaihtokoneiden kanssa työskentely on vähän kuin palapeli: koneet tulevat meille osina ja me kasaamme ne. Koneen osat ovat suuria ja painavia, joten jo pelkkä osien asennuspaikalle saaminen vaatii nosturien apua, kuvailee Pura.

Konehuoneista lähtevät ilmanvaihtokanavat ovat myös kooltaan huomattavan suuria.

– Kanavat voivat olla halkaisijaltaan kolmekin metriä. Kokoluokka on tällä työmaalla hurja, Pura huomauttaa.

Kypärä päässä päivittäin

Metron ilmanvaihtojärjestelmän asentamisessa tunneliolosuhteet on otettava huomioon.

– Maan alla työskennellessä valaisimien ja suojavälineiden on oltava kunnossa. Esimerkiksi sähkökatkoksen sattuessa tunnelissa tulee todella pimeää, joten kaikkeen täytyy olla varautunut. Turvallisuus täytyy aina muistaa, ja siksi kypärät, kuulosuojaimet, suojalasit ja otsalamput ovatkin meillä koko ajan käytössä, Pura toteaa.

Metron ilmanvaihto rakennetaan turvallisuutta silmälläpitäen.

– Asennamme metroon paljon tavallista rakennusta suuremman määrän koneita ja ilmanvaihtokanavia. Tulipalon sattuessa osaa ilmanvaihtokanavista voidaan myös käyttää savun poistamiseen, selventää Pura.

Ilmastointijärjestelmän asentaminen etenee muun rakentamisen kanssa vaiheittain. Ilmanvaihtoputkien asennus alkaa alimmasta kerroksesta, ja seinien kohotessa valmistuvat samalla myös ilmastointikanavat. Kerros kerrokselta noustaan ylöspäin, ja Urheilupuiston asemalla ollaan jo lähes maanpinnalla. Ilmastointi viimeistellään, kun metroasema alkaa olla täysin valmis.

– Metron rakentamisessa työmaa on laaja ja työ kestää pitkään. Tällaisessa hankkeessa on ollut sekä kiinnostavaa että haastavaa olla mukana, tiivistää Pura.

Teksti: Pauliina Harno